Ei kiirettä aikuisten maailmaan

Lapsi tarvitsee lapsuuden

Päivi Kaurala

Liian aikainen vastuun ottaminen ja aikuisten maailmaan tutustuminen
lyhentää huoletonta lapsuutta.

”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.” Tämä lastenlaulu kuvastaa osuvasti, miten lapsi katselee ympärillään olevaa maailmaa. Lapsi on utelias, aktiivinen, innokas tutkimaan ja oppimaan uusia asioita. Hän elää voimakkaasti tässä ja nyt -hetkessä, on toiminnoissaan ja ajatuksissaan spontaani ja luova. Lapsuus on hyvin ainutkertaista. Se tulee nähdä itseisarvona eikä ainoastaan valmistautumisena aikuisuuteen. Lapsella on oikeus omaan olemassaoloon ja omaan kokemusmaailmaan sellaisena kuin se lapsen silmin välittyy.

Lapsuus on kodin ja leikin aikaa. Koti, perhe, on ihmiselle läheisin ja tärkein tukiyhteisö. Perheen keskellä on turvallista opetella elämän perusasioita. Hyvinvoivassa perheessä luodaan lapselle hyvät ja terveet olosuhteet kasvaa itsestään ja läheisistään huolehtivaksi aikuiseksi. Valitettavasti nykyään on yhä enemmän huonostivoivia perheitä riippumatta siitä, mikä on vanhempien yhteiskunnallinen
asema.

Leikin merkitys on lapselle tärkeä. Aikuisten tulisi antaa tilaa ja aikaa lapsen leikille. Se tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä; se vahvistaa muun muassa mielikuvitusta, tunneelämää ja toisen asemaan asettumista. Niitä taitoja tarvitaan koko elämän ajan. Jos leikkiminen loppuu liian varhain, leikin tarve jää ja leikkiminen
jatkuu myöhemmin helposti esimerkiksi ihmissuhteilla.

Lapsi tarvitsee aikuista

Aikuisen, ensisijaisesti lapsen vanhempien, tehtävä on suojella Lasta. Lasta ei pidä päästää liian varhain aikuisten maailmaan. Nykyinen mediamaailma hävittää rajat lapsuuden ja aikuisuuden välillä. Aikuisen maailma paljastuu lapselle liian varhain. Jos lapsen elämään tulee asioita, jotka eivät vielä kuuluu hänelle, ne vievät tilaa lapsuudelta.
Valitettavan usein lapsi joutuu kantamaan aikuisen vastuuta jo lapsuudessaan. Hänen henkinen kuormansa on liian iso hänen ikäänsä nähden. Lapsi on vieroitettu vanhemmistaan vaiheessa, jolloin hänen tarvitsisi olla riippuvainen vanhemmistaan kehittyäkseen ja voidakseen hyvin. Syynä liian varhaiseen vastuunkantamiseen
voi olla vanhemman tai vanhempien alkoholismi tai sairastuminen, tai nykyään vallalla oleva lasten kannustaminen itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen. Kuitenkaan lapsen harteille ei saisi jättää liian suurta vastuuta omista valinnoistaan ja tekemisistään. Rajojen asettaminen on vanhempien tehtävä.

Lapsi on kauan riippuvainen vanhemmistaan, turvallisista aikuisista. Hän tarvitsee turvallisuuden tunteensa takeeksi vanhemman, aikuisen läsnäoloa, joka on lähelläoloa ja lapsen kuuntelemista.

Lapsiystävällinen seurakunta kunnioittaa pienimpiään

Lapsuus on tärkeä elämänvaihe, joten seurakunnan tulisi tukea lapsia ja heidän perheitään tarjoamalla heille sopivaa toimintaa ja ottaa huomioon lapsiperheet muussakin seurakunnan toiminnassa. sunnuntaiaamukokouksen järjestäminen iltäpäivällä, kun perheen pienimmät jo ovat nukkuneet päiväunet, on yksi esimerkki lapsiperheiden huomioimisesta.

Ohjatun toiminnan ohessa seurakunnan tiloissa on hyvä olla mahdollisuus myös leikkimiseen. Lapsille tulee varustaa leikkitila, jossa he voivat vapaasti olla ja leikkiä toisten lasten kanssa.

On kuitenkin hyvä muistaa että fyysisiä tiloja ja toimintoja tärkeämpää on ilmapiiri, joka vallitsee seurakunnassa; onko se lapsiystävällinen, joka hyväksyy ja kunnioittaa ympärillä olevia lapsia. Jeesus antoi meille selkeän toimintaohjeen: ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkö estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.” (Mark. 10:14).

Olisi toivottavaa, että jokainen seurakuntalainen nuoremmasta vanhempaan kokisi seurakunnan kodikseen ja sen jäsenet perheekseen. Kun tässä seurakuntaperheessä pidetään erityisen hyvää huolta lapsista, niin he voivat vielä vanhanakin todeta ”seurakuntakoti on minulle läheisin ja tärkein tukiyhteisö!”

Kirjoittaja on lastentarhanopettaja, Savon helluntaiseurakuntien lapsityön yhdyshenkilö ja Ison Kirjan lapsityövaliokunnan jäsen.

Artikkeli on lapsityön linjauksia käsittelevän sarjan viimeinen osa.

Helluntaiseurakuntien lapsityön linjaukset

lapsen tarpeet ja oikeudet
1. Lapsi on arvokas
2. Lapsi kasvaa rakkaudesta
3. Lapsi tarvitsee turvaa

lapsi ja vanhemmuus
4. Lapsi tarvitsee vanhemmuutta
5. Lapsi on osa yhteyttä lapsen hengellinen kehitys
6. Lapsi uskoo lapsen tavoin
7. Lapsi kasvaa hengellisesti

lapsen maailma
8. Lapsi elää nykyajassa
9. Lapsi tarvitsee lapsuuden

Lähde: http://www.hsry.fi/hankkeet/paras_on_edessa/materiaalipankki/uutisointi_lehtiartikkelit_tiedotteet